Junioritoiminnassa tuntuvaa nostetta!

14.1.2023 järjestetty Junior Camp 2023 tapahtuma veti yhteen lähes neljäkymmentä lasta ja nuorta ympäri Suomen. Kyseessä oli toinen Junior Campimme ja se ylsi edellistä suuremmaksi. Osallistujamäärän kasvun juniorileiritoiminnassa sekä seuroissamme alkavan uuden junioritoiminnan myötä voidaan vain todeta, että seuraava sukupolvi nousee kohisten! Oli ilo huomata, että kehitystä oli tapahtunut vuoden aikana huomattavasti ja mukana oli paljon uusiakin junnuja.

Antti Junikka avasi tilaisuuden kokoamalla harrastajat harjoitusmuotoon ja toivottamalla porukan tervetulleeksi. Tästä otti ohjat tuore 3.danimme Terho Kämäräinen, joka veti erittäin hyvän suojaus- ja torjuntakeskeisen otteluosion junioreja ajatellen. Alkuun hiljennyttiin ja rauhoituttiin yhdessä silmät suljettuina. Osiossa lähdettiin lämmittelyistä suojaamisen ja torjunnan pelkistettyihin kehonkäyttöasioihin sekä suojauksen jämäköittämisestä sen elävöittämiseen. Osion loppupuolella kirkastettiin hyvin semikontaktin merkitystä ja tarkoitusta, kun siirryttiin sparriharjoituksiin. Tilan riittämiseksi väki jouduttiin jakamaan kolmeen ryhmään, jotka kiersivät sparrieriä sujuvasti leväten aina välissä. Boreal Hanmoodossa tavoitellaan kokonaisvaltaista hallintaa, eikä vain sitä, että pystytään vetämään kovaa. Itseasiassa tarmokas kevyesti ottaminen on tietyiltä osin haastavampaa, kuin tarmokas kovasti vetäminen. Jälkimmäinen kun ei edellytä samassa määrin taitoa voimiensa hallinnasta. Tehokkuuden lisäksi tarvitaan kestävyyttä ja turvallisuutta ja tämä on harjoittelun alkupuolella tärkeä ymmärtää, sillä muuten seinä tulee vastaan. Osio varmasti kirkasti asioiden tasapainon tärkeyttä osallistujilleen. Osion lopuksi Teukka kokosi porukan ja jälleen hiljennyttiin ja rauhoituttiin yhdessä silmät suljettuina.

Toisessa osiossa Janne Harju 4.dan ja Mikko Anttila 3.dan opettivat realistisen vaikutelman luomista osana itsepuolustusnäytöksiä. Vaikka itsepuolustusnäytösten tarkoitus ei ole simuloida realistisia itsepuolustustilanteita, on taidollisesti tärkeää viedä tekniikkaa mahdollisimman lähelle sellaista vaikutelmaa, kuin se oikeasti toteutettaisiin. Tämä ei tarkoita holtitonta riskin ottoa ja rajoille vetämistä, vaan äärimmäisen hallinnan harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukot, joita tehdään, saadaan näyttämään siltä, kuin ne oikeasti tehtäisiin ja vastustaja niihin oikeasti reagoisi. Alasvienteihin taas halutaan siihen malliin vauhtia, että ne näyttävät hurjilta ja tehokkailta. Tässä hyvä avustajan putoamistekniikan taito on hyvin tärkeässä osassa. Iskut ja potkut suoritetaan nopeasti ja vahvan näköisesti kohteeseen osuen, ja vastustaja reagoi näihin mukautuen turvallisesti ja näytellen aitoa reaktiota. Ja kaikki tämä tehdään turvallisuutta vaalien. Tätä ei tehdä vain näytöksellisyyden tähden, vaan harjoitellessaan hurjan näköistä toteutusta tekniikan tekijä pääsee lähemmäksi realistista suoritusnopeutta ja eläytyessään tekniikkaan ja vastustajan liikkeeseen vie omaa hallintakykyään eteenpäin. Suorituksessa intensiivisen liikkeen sisällä vallitsee rauha, hallinta ja harkinta. Avustaja taas yhteistyössä toimiessaan oppii näyttelemään uhmakasta ja alistuvaa sekä reagoimaan ja mukautumaan nopeasti hurjiin tilanteisiin. Harjoittelun kautta saadaan aikaan huomattavasti intensiivisiä toistoja tekniikoihin ja niissä avustamisiin. Yleisölle esitettäessä tulee vielä huomattava lisäpaine homman toteutukseen. Jälleen kerran, on helppoa potkaista paria vatsaan niin kovaa, että tämä reagoi siihen kivusta. On huomattavasti vaikeampaa potkaista paria vatsaan saman näköisesti kuin edellä, myös kokonaistilanteen näyttäessä samalta, mutta ketään ei satu ollenkaan. Tämä on taidokasta hallintaa, johon pyritään. Vahvistetaan tehopotentiaalia mutta samalla opitaan aidosti myös hallitsemaan sitä.

Kolmannessa osiossa Antti Junikka 5.dan tukijoukkoineen täytti salin seinän vierustan lötköpötköillä, pehmomiekoilla, pehmokepeillä, pehmonunchakuilla ja kumipuukoilla. Viimeisessä toiminnallisessa tunnissa kolme ryhmää junioreja saivat valita haluamansa pehmoaseen sekä parin ja taistella hurjasti mutta turvallisesti parin tilanne ja oma asevalinta huomioiden. Erien väleissä vaihdeltiin aseita ja pareja. Sparrien välissä käytiin pikkuhiljaa läpi eri aseiden käyttämiseen liittyviä jippoja, kuten aseominaisuuksia, käyttötapoja ja taktiikoita. Lähtökohtana oli hyvä etäisyyden hallinta ja sitä myöten turvallisuus. Osiossa oli myös itseilmaisullinen puoli, jossa etsittiin sisäistä leijonaa ja hiirtä. Leijona kuvasi omaa uhmakkuutta, kykyä viestiä omaa periksiantamattomuutta: tarkoituksena oppia vetämään rajat niille "kiusaajille", joille ne on vedettävissä. Hiiri taas kuvasi omaa alistuvuutta, leijonan piilottamista vastatoimien yllätyksellisyyden ja onnistumisen maksimoimiseksi: tarkoituksena oppia maksimoimaan selviytymisen mahdollisuudet hämäämällä aggressorin defenssitarpeet pois tilanteessa, jossa uhkaaja on selkeästi vahvempi, eikä muuta keinoa ole. Salissa olikin melkoinen meteli, kun suuri joukko leijonia karjuivat ja paukuttivat kättä pidempää tatamiin uhmakkuutta esiin tuodessaan, puhumattakaan osionpitäjän kantavasta äänestä. Leijonan ja hiiren rinnalle tuotiin lajiperiaatteista vielä rauhallinen sydän, jolla tarkoitettiin sitä, että olivat itseilmaisulliset toimet sitten mitä tahansa, niin leijonan ja hiiren taustalla tulee olla rauhallinen ja hallittu, ja siksikin toimintakykyinen, ikävästä tilanteesta pienimmän haitan periaatteella pois paraikaa taituroiva henkilö.

Video: Jaana Holkko

Päivän läpileikkaava asia läpi osioiden oli siis itsehillintä- ja tilannehallinta. Nämä ovatkin koulumme arvoihin istuvat ydinasiat. Emme halua, että maailmaan kasvaa yhtään nuorta kamppailijaa, jolla itsehillinnän taidot eivät kehity käsi kädessä kamppailutaidon kanssa. Takuita tälle emme voi antaa, mutta voimme tehdä parhaamme sen eteen, että mahdollisimman moni oppii ymmärtämään oman vastuunsa taidoistaan, toiminnastaan ja elämästään, sekä luoda tämän harjoittelemiseen rakentavan ja lämpimän ympäristön. Elämä asettaa vastaamme alati muuttuvia haastavia tilanteita, joihin meidän olisi hyvä pystyä vastaamaan harkituilla ja järkevillä päätöksillä ja niiden mukaisilla toimilla. Avainasemassa on hyvä itsetuntemus. Kysymys ei ole vain vahvuutensa korostamisesta ja arvostamisesta, vaan myös heikkoutensa tunnistamisesta ja hyväksymisestä. Kun ihminen tietää realistisesti, mitä hän osaa ja mitä hän ei osaa, hän kykenee mitoittamaan toimensa paremmin. Itsepuolustuksen ja elämän kannalta on siis tärkeää, että käsitykset itsestä ovat realistiset. Lajissamme keskeistä on kehittyminen ja tutustuminen itseensä itsensä haastamisen kautta yhdessä muiden kanssa.

Itsetuntemuksen kehitys ei tietenkään tapahdu hetkessä (ja voi olla, ettei hyvää itsetuntemusta koskaan saavuteta) mutta silti se on tärkeä ydinasia, jota ei voi liiaksi korostaa. Ja valmistahan ei tule, mutta positiivinen ja tasapainoinen kehitys on kullan arvoista. Kolistelemalla opimme elämää, kuitenkin nöyrästi toivoen, että liian kovilta kolahduksilta vältytään, ettei rakentava pääse muuttumaan tuhoisaksi. Boreal Hanmoodossa korkeille dan-arvoille vaadittava lajitaito koostuu vain osaksi kamppailullisista ansioista. Taitojenkantajan luonteenkehityksen ja käyttäytymistaitojen - kehittymisen moraalisena toimijana ja esimerkin näyttäjänä - tulee pysyä kamppailutaitojen rinnalla.

Ja tästäpä on mahtava rakentaa, sillä olipa meillä salin täydeltä hienoja lapsia ja nuoria tukiaikuisineen, jotka jaksoivat hyvin neljän tunnin leirin läpi! Aika näyttää, mihin suuntaan elämä näitä hienoja tyyppejä kuljettaa. Me pyrimme osaltamme luomaan turvallista kasvuympäristöä kamppailulajikontekstissa, herättämään unelmia ja voimavaroja, sekä kannustamaan kaikkia sydämensä ääntä kohti.

Minne tiemme vievätkään, unelmamme ovat tärkeitä ja niillä on merkitystä.

Kiitos upeasta leiristä kaikille, erityisesti osallistuneille junioreille, tukijoukoilleen ja tapahtuman järjestäjille!

Kuvat: Inka Kurhela